Aborttimyönteinen propaganda on yhä aktiivista ja hyvin rahoitettua, mutta julkinen mielipide on kääntymässä elämän puolelle. Tutkimukset Yhdysvalloissa osoittavat, että abortinvastainen kampanjointi kantaa hedelmää.
Uudet kyselytutkimukset osoittavat, että 56% amerikkalaisista pitää aborttia ”moraalisesti vääränä”. Enemmistö on vielä suurempi nuorten keskuudessa.
Enemmän aiheesta:
”Majority of Americans, And Nearly 6 in 10 Young Adults, View Abortion as Morally Wrong”
”Abortion Judged Morally Wrong by US Majority”
Avainsanat: abortti, oikeus elämään, Yhdysvallat
19 helmikuun, 2010 3:56 pm |
Abortin vastustaminen on tärkeää. Ja juuri siksi olisi syytä tehdä se täysin toisella tavalla kuin julkaisemalla artikkeleita tai tutkimustuloksia USA:sta.
Suomessa ei ole aborttiklinikoita eikä liioin hyvää tarkoittavia, mutta jokseenkin väärällä tavalla äänekkäitä abortin vastustajia. Suomessa voidaan (yrittää) vaikuttaa lainsäätäjiin. Eli siis valitsemalla sopivia vaikuttajia eduskuntaan.
Anteeksi vain, mutta mitä me teemme tiedoilla siitä, kuinka monta prosenttia kuka mitäkin vastustaa ja ei vastusta jossain USA:ssa?
Abortti ei ole kuolemanvakavilta osiltaan mikään moraalifilosofinen kysymys, vaan konkreettisia valintoja tukalassa tai äärimmäisen tukalassa kontekstissa. Suomessa, jossa abortteja tehdään tavallisissa sairaaloissa ovat gynekologit – ja tietysti heidän potilaansa -avainasemassa silloin, kun lopullisia ratkaisuja tehdään. Suomessa ei ole käytännössä mahdollisuutta esimerkiksi vallitsevan lääketieteellisen systeemin ulkopuoliseen keskusteluapuun akuutissa tilanteessa. Sairaalateologeja toki on olemassa, mutta käsitykseni mukaan todella useat heistä edustavat luterilaisen kirkon liberaalinta siipeä, mikä sinänsä saattaa vaikuttaa tietynsuuntaisesti elämää ja kuolemaa sivuavissa kysymyksissä.
Kuka tarjoaa vastauksia ja konkreettista apua naiselle, joka esimerkiksi ei halua saada kohdussaan kasvavaa vauvaa, jolla on 21 – trisomia? (Downin syndroomavauvoja syntyy nykyään todella vähän kehittyneissä teollisuusmaissa tehokkaan prenataalidiagnostiikan takia.) Kuka tarjoaa konkreettista keskusteluapua ja toisenlaiseen ratkaisuun ohjaavaa väliintuloa (tämä lause on joillekin tahoille punainen vaate, tiedän!) vaikeassa tilanteessa?
Tässä ei paljon USA:n tilastot ja mielipidetutkimukset ja aborttiklinikoiden entisten johtajien kääntymykset paina.
13 maaliskuun, 2010 9:30 am |
Hei Uolevi,
Toki maiden välillä on eroja ja jokaisessa maassa pitää viestiä tavalla, joka vastaa sen tarpeita ja olosuhteita.
Mielestäni on kuitenkin kiinnostavaa huomata, että elämää puolustava kampanjointi kantaa hedelmää. Olennaista eivät ole tarkat numerot, vaan trendi. Se oli kirjoituksen pointti.
Mutta kun puhut Suomesta, niin sehän meillä onkin ongelmana, että aborttia vastustavia puheenvuoroja on hyvin vähän, ja ne vähäiset leimataan nopeasti ’uskonnolliseksi kiihkoiluksi’ tms. Ruohonjuuritason käsitykseni on, että Suomessa on suhteellisen vähän ’aborttikiihkoilijoita’ eli militaristisia aborttien puolustajia, joiden mukaan abortissa ei ole minkäänlaista moraalista dilemmaa. Suurin osa suomalaisista suhtautuu aborttiin kriittisesti, mutta ei halua puhua asiasta taikka muuten puuttua ’muiden asioihin’.
Sellainen asenne ei kuitenkaan kestä kriittistä tarkastelua. Elämän puolustaminen ei ole vain puuttumista ’muiden asioihin’, koska lasten tappaminen ei voi olla pelkkä yksityisasia. Lisäksi elämän puolustajat eivät ensisijaisesti vaadi muutoksia lainsäädäntöön ja muodollisiin oikeuksiin.
Ensimmäinen ja tärkein tavoite on se, että ihmiset tietäisivät ja ymmärtäisivät, mistä abortissa todella on kyse (eli elävän ihmisen tietoisesta tappamisesta). Tämä tietoisuus auttaisi monia tekemään viisaampi valintoja – vapaasti ja ilman minkäänlaista pakkoa.
Toinen tavoite on, että ’vahingossa’ raskaaksi tullut nainen (sekä lapsen isä) saisivat alusta loppuun positiivista tukea, joka auttaisi heitä kohtaamaan vaikean tilanteen vastuullisesti ja omantunnon äänen mukaisesti. Nimittäin lähes aina abortin tehneet äidit sanovat päätöksen olleen ”hyvin raskas”, mikä Suomeksi tarkoittaa, että heillä on ollut vakavia omantunnon vaivoja sen suhteen.
Kuten sanot, on toki myös paljon vanhempia, jotka tapattavat lapsensa vain geneettisen sairauksen riskin takia. Sellaiseen syrjintään on ehkä vaikea puuttua muulla kuin lainsäädännöllä. Toisaalta monissa tapauksissa voi olla, että he yksinkertaisesti eivät ymmärrä, mitä he tekevät.
Joka tapauksessa muutos vastuullisempaan suuntaan ei ole mahdollinen yhtäkkiä, vaan ensin tarvitaan laajamittainen asennemuutos ja tietoisuus asian todellisuudesta. Tässä suhteessa Yhdysvaltain pro life -liike toimii Suomelle esimerkkinä.