Abortin vastustamista pidetään yleensä nimenomaan uskonnollisena ilmiönä, eikä aivan syyttä. Roomalaiskatolinen kirkko lienee maailman tunnetuin aborttia vastustava järjestö, ja sen lisäksi ortodoksit ja konservatiiviset protestantit pitävät aborttia vääränä. Suurista maailmanuskonnoista myös islamin, juutalaisuuden ja buddhalaisuuden (!) perinteistä suhtautumista aborttiin voisi kuvailla kielteiseksi, vaikka liberaalimmat ryhmät näiden uskontojen piirissä voivat suhtautua aborttiin sallivasti.
Monelle saattaa siis tulla yllätyksenä, että on olemassa myös sekulaareja abortin vastaisia järjestöjä. Esimerkiksi Secular Pro-Life on yhdysvaltalainen järjestö, jonka tavoitteena on muiden kuin lääketieteellisesti välttämättömien aborttien lopettaminen. Järjestö pyrkii luomaan pro-life liikkeeseen tilaa ”ateisteille, agnostikoille, humanisteille ja muille sekularisteille”. Toinen samanlainen järjestö on Pro-life Humanists.
Sekulaareja abortin vastustajia on enemmän kuin voisi luulla. Pew Research Centerin tutkimuksen mukaan vuonna Yhdysvalloissa 2015 uskontokuntiin kuulumattomista 23 % piti aborttia moraalisesti vääränä. Näitä ihmisiä ei kuitenkaan edusta kukaan, kun abortin vastustaminen profiloituu maan julkisessa keskustelussa uskonnollisen oikeiston pyrkimykseksi.
Miten uskonnottomat abortin vastustajat sitten perustelevat kantaansa? Hyvin samalla tavalla kuin uskonnollisetkin: abortti on heidän mielestään väärin, koska siinä on kyse ihmiselämän tahallisesta päättämisestä. Secular Pro-life -järjestö perustaa kantansa seuraaville oletuksille:
- Sikiö on ihminen
- Ei ole olemassa johdonmukaista, objektiivista erotusta ”persoonan” ja ”ihmisen” välillä
- Ihmisillä on ihmisoikeudet
- Ruumiillinen itsemääräämisoikeus ei ole riittävä oikeutus useimmille aborteille.[1]
Tämä on myös uskonnollisten abortin vastustajien perusargumentti. Tässä mielessä on yllättävää, että abortin vastustaminen leimautuu niin vahvasti uskonnolliseksi ilmiöksi. Edes uskonnolliset ihmiset eivät yleensä argumentoi aborttia vastaan pelkästään uskonnollisin perustein. Suomessa se olisikin huono strategia, koska suurin osa suomalaisista ei ole erityisen uskonnollisia ja uskonnollinen argumentaatio julkisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa on harvinaista. Seurakunnissa saatetaan kyllä saarnata, että abortti on Jumalan antaman ihmiselämän riistämistä, mutta kansalaisaloitteeseen kukaan tuskin sellaista kirjaisi.
Sekulaareja ja uskonnollisia abortin vastustajia myös turhauttavat samat huonot argumentit abortin puolesta. Secular Pro-life -järjestön blogissa setvitään sellaisia argumentteja kuin: ”Voit olla henkilökohtaisesti aborttia vastaan, mutta älä yritä pakottaa muita samalle kannalle.” ”Abortin vastustaminen perustuu naisvihaan.” ”Sikiö ei ole vielä ihminen.” Näissä ja monissa muissa abortin puolesta esitetyissä argumenteissa on abortin vastustajien näkökulmasta se ongelma, että ne ohittavat kysymyksen sikiön ihmisyydestä ja siitä seuraavasta oikeudesta elämään. Abortin vastustajille juuri tämä on olennainen asia uskonnollisesta vakaumuksesta riippumatta.
Aborttikysymystä on mahdollista käsitellä ilman uskontoon vetoamista. Uskonnolliselle keskustelulle abortista on oma paikkansa, mutta toivoisin, että keskustelua olisi mahdollista käydä myös uskonnosta erillisenä tilanteissa, joissa kumpikaan osapuoli ei vetoa uskonnollisiin väitteisiin abortin puolesta tai sitä vastaan.
[1] https://www.secularprolife.org/abortion viitattu 7.7.2020
Vastaa