Arvoisa Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö,
Tänään astutte uuteen virkaan ja ryhdytte presidentin työhön. Oikeus elämään –ryhmä haluaa onnitella teitä ja toivoo, että osaatte viedä maamme kohti parempaa tulevaisuutta.
Kirjoitamme teille, koska meitä huolestuttaa Suomen asenne syntymättömiin lapsiin. Kuten tiedätte, Suomessa suoritetaan vuosittain noin 9 500 aborttia niin sanotusti sosiaalisista syistä. Keskustellessa naisten oikeuksista aborttiin otetaan usein esille raiskauksen uhrit tai äidin terveyden vaarantavat raskaudet. Näiden 9 500 vauvan kohdalla ei kuitenkaan ole ollut tällaista tapausta. Suomen presidenttinä olette myös syntymättömien suomalaisten presidentti ja voitte toimia heidän etujensa puolesta.
Arvoisa tasavallan presidentti, olette viettänyt tuntikausia eduskunnan istuntosalissa. Siellä ainoa patsas, joka katsoo päätöksentekijöihin, on vauva. Tämä vauvan kuva muistuttaa, että olette Suomella töissä tulevien sukupolvien hyväksi. Tämän lisäksi pyydämme teitä ajattelemaan naisten oikeuksia. Meihin ottavat usein yhteyttä naiset, joita puolisot väkivaltaisesti painostavat abortin tekoon. Merkittävä osa näistä sosiaalisista aborteista tehdään naisen tahdon vastaisesti. Kaiken lisäksi Suomen väestö ikääntyy uhaten jo hyvinvointivaltiomme tulevaisuutta, mutta monet parit odottavat monta vuotta saadakseen adoptiolapsen.
Meitä huolestuttaa myös, että lapsen vammaisuus on syy abortin suorittamiseen ja syy abortin viimeisen takarajan nostamiseen neljällä viikolla. Nämä edellytykset lähettävät selkeän viestin vammaisille, ettei yhteiskunta pidä heitä samanarvoisina ihmisinä. Presidenttinä olette myös vammaisten presidentti. Vammaiset ihmiset usein tarvitsevat enemmän apua kuin muut, Te voitte tarjota sitä.
Arvoisa tasavallan presidentti, te olette Suomen arvojohtaja ja valtion päämies. Pyydämme teitä puuttumaan tähän asiaan. Presidentillä ei ole valtaa muuttaa tätä tilannetta, mutta teillä on valta nostaa aihe esille. Emme pyydä teitä vaatimaan abortin kieltoa, koska tällä vaatimuksella tuskin olisi menestystä. Pyydämme teitä vain puhumaan näistä kahdesta käytännöstä, jotka ovat selvästi epäoikeudenmukaisia ja syntymättömien lasten oikeuksien vastaisia.
Kunnioittaen,
Oikeus elämään
21 maaliskuun, 2012 6:19 am |
Abortti on eettisesti väärin. Noilla sivuilla on tosi hyvät perustelut siitä miksi abortti ei ole oikea ratkaisu;
http://koti.phnet.fi/petripaavola/abortti.html
http://www.jariiivanainen.net/Abortti.html
27 maaliskuun, 2012 7:19 am |
Tottakai abortin saa tehdä. Parempi sen lapsen on jäädä syntymättä kuin se että se syntyisi sellaiseen perheeseen johon ei haluta tai siitä ei välitetä. Mielestäni ainoastaan lapsen äidilä on oikeus päättää mitä hänen lapselleen tapahtuu.
29 maaliskuun, 2012 5:52 pm |
Kaisa: Jos lapselta kysyttäisiin, saako sinut murhata, niin vastaus olisi järkyttynyt ei. Mietipä, jos sinun äitisi olisi halunnut abortoida sinut. Sinua ei olisi koskaan syntynyt.
5 kesäkuun, 2012 11:57 pm |
@ Kaisa: Mikäli lasta ei haluta tai siitä ei välitetä, niin #1, ensinnäkin tulisi sellaisessa tapauksessa ehdottomasti huolehtia EHKÄISYSTÄ. Turha sitä enää valittamaan kun paskat on jo housuissa. Ajatus on hyvä siinä vaiheessa, kun raskauden ehkäisystä pitäisi huolehtia. Mutta nyt on jo myöhäistä. Lapsi on jo tässä maailmassa, samassa aika-avaruudessa kuin kaikki muutkin. Ironisinta on, että hän asuu paikassa, jonka pitäisi olla turvallisin mahdollinen: oman äitinsä kohdussa. Nykyään joka toinen lapsi kohtaa väkivaltaisen kuoleman äitinsä käden kautta.
#2, Toiseksi, niin vauvan murhaamiselle on olemassa toinenkin vaihtoehto, nimittäin adoptio.
#3, Kolmanneksi, Mikään lapsessa itsessään ei tee hänestä ei-toivottua. ”Ei-toivotuimmuus” ei ole lapsen oma ominaisuus, kuten hiusten väri tai sormien lukumäärä. Sen aiheuttaa vanhempien asenne. Syy on siis vanhempien, jotka mieluummin tappavat lapsensa kuin suostuvat olemaan velvollisia rakastamaan häntä ja huolehtimaan hänestä.
Huomaa tämä: vanhemmat ”eivät toivo” lasta juuri nyt ja kohtelevat häntä sen mukaisesti. Juuri rakkaudeton kohtelu tekee lapsen elämästä kurjan, ei se, että hän olisi jotenkin itseisesti ”ei-toivottu”. Jos lasta rakastettaisiin ja kunnioitettaisiin, hänen elämänsä ei olisi kurjaa, vaikka hän ei olisikaan toivottu. Kurjuus ei johdu toivomisen puutteesta, vaan rakkauden puutteesta.
Väite tarkoittaa siis suomennettuna: ”En tahdo tätä lasta. Jos hän saa elää, aion kohdella häntä niin huonosti, että hän toivoisi olevansa kuollut. On siis parempi tappaa lapsi heti ja säästää hänet tuskalta, jonka aion hänelle aiheuttaa.”
Häpeällisempää asennetta on vaikea keksiä.
#4, Neljänneksi, lapsen äidillä ei ole tuota mainittua oikeutta. Kenelläkään ei ole absoluuttista oikeutta tehdä ruumiillaan ihan mitä tahansa. Siksi sivistysvaltioissa on lakeja, jotka säätelevät, mitä ihminen saa tehdä omalla ruumiillaan ja mitä ei – etenkin silloin, kun hän pyrkii ruumiillaan vahingoittamaan toista henkilöä. Oikeus oman ruumiin vapaaseen käyttöön päättyy jokaisella elämänalueella siinä, missä toisen vahingoittaminen alkaa. Ja tällaisia lakeja on todella monta (laske vaikka!).
Sinulla voi olla oikeus päättää omasta ruumiistasi, mutta ei lapsen ruumiista, joka on joutumassa harkitun surman uhriksi. Juuri tässä raja kulkee ja oikeus oman ruumiin vapaaseen käyttöön päättyy. Viattoman ihmisen harkittu tappaminen on yksi asia, jota et saa ruumiillasi tehdä.
#5, Viidenneksi, jälkimmäinen lause on keskeneräinen. ”Oikeus päättää” on kuin sanoisi: ”Se sijaitsee vasemmalle.” Vasemmalle mistä? ”Vasemmalle” on suhteellinen käsite ja vaatii kiintopisteen. Samoin on päättämisen laita: se voidaan suorittaa vain mahdollisista vaihtoehdoista. Kenelläkään meistä ei ole oikeutta ”valita.” Voimme valita vain jonkin vaihtoehdoista, ja juuri niitä väitteen esittäjä ei kerro. Jos kaikki vaihtoehdot eivät ole hyväksyttäviä, meillä ei ole oikeutta ”valita” niitä.
Kokonaisuudessaan lauseesi kuuluu: ”Naisilla tulee olla oikeus päättää, surmaavatko he harkitusti lapsensa vai eivät.”
Ihmisillä on oikeus valita jokin moraalisesti hyväksyttävistä vaihtoehdoista. Viattoman ja puolustuskyvyttömän ihmisen harkittu surmaaminen vain siksi, että se on tiellä, ei kuulu moraalisesti hyväksyttäviin vaihtoehtoihin. Naisilla ei siis tule olla oikeutta valita tällaista vaihtoehtoa.
16 toukokuun, 2014 9:13 pm |
Abortin kieltäminen, eli vastentahtoisen raskauden loppuunvienti on epäinhimillistä kidutusta naiselle, joka ei halua lasta.
8 helmikuun, 2018 8:12 am |
Vaikka tämä on vanha juttu: Minusta on vähän outoa pyytää tai odottaa Sauli Niinistöltä kielteistä suhtautumista ja kannanottoa aborttiasiaan, koska hän on vaalikoneen mukaan arvojohtajana nykyisen aborttilain ja -oikeuden kannalla, sen lisäksi että hänellä ei ole mitään sisäpoliittista valtaa muuttaa lakeja tai vaikuttaa niihin.
8 helmikuun, 2018 8:19 am |
”#4, Neljänneksi, lapsen äidillä ei ole tuota mainittua oikeutta. Kenelläkään ei ole absoluuttista oikeutta tehdä ruumiillaan ihan mitä tahansa. Siksi sivistysvaltioissa on lakeja, jotka säätelevät, mitä ihminen saa tehdä omalla ruumiillaan ja mitä ei – etenkin silloin, kun hän pyrkii ruumiillaan vahingoittamaan toista henkilöä. Oikeus oman ruumiin vapaaseen käyttöön päättyy jokaisella elämänalueella siinä, missä toisen vahingoittaminen alkaa. Ja tällaisia lakeja on todella monta (laske vaikka!).”
Tuon perusteella jokaisen olisi siis tahdostaan riippumatta velvollisuus luovuttaa itseltään munuainen, keuhko tai muu elin vain sen takia, että hänellä ei ole oikeutta tehdä kehollaan mitä haluaa kun joku toinen on vaarassa ja tarvitsee elintä ja luovuttamatta jättäminen vahingoittaisi tuota toista?
Raskaus on aina terveysriski ja synnytyksiin kuolee naisia edelleenkin joka vuosi Suomessakin. Naisellla tietenkin pitää olla oikeus nykylain mukaiseseti vaalia ensisijaisesti omaa terveyttään ja elämäänsä sen sijaan, että jokaiselle hänen kehossaan hedelmöittyneelle munasolulle annetaan etusija käyttää naisen kehoa. Sikiö on osa naisen kehoa siihen saakkaa kun napanuora yhdistaa sen naisen kehoon. Muutaman solun poistaminen kehosta ei ole sama asia kuin hengittävän ja kohdun ulkopuolella selviävän sikiön elämän lopettaminen.