Kirjoittajan arkisto

Marssi elämän puolesta la 11.9.2021

8 syyskuun, 2021

Helsingin ja Kouvolan Elämän puolesta -ryhmät järjestävät yhteistyössä Suomen evankelis-luterilaisen Lähetyshiippakunnan ja Patmos Lähetyssäätiön kanssa Marssin elämän puolesta lauantaina 11.9.2021 klo 13 alkaen Senaatintorilta. Marssi kulkee eduskuntatalolle, missä puhuu Päivi Räsänen. Marssista ovat uutisoineet ainakin Fides ja Seurakuntalainen.fi. Marssilla on myös Facebook-sivu.

Mitä?

Järjestämme marssin elämän puolesta Helsingissä 11. syyskuuta. Marssin kautta tavoitteenamme on lisätä yhteiskunnallista keskustelua abortin kipeästä todellisuudesta, joka koskettaa niin monia suomalaisia, eikä siitä silti juuri keskustella. Haluamme puolustaa elämää hedelmöittymisestä alkaen ja olla muistuttamassa, että jokainen ihmiselämä on ainutlaatuinen lahja. Yhdessä voimme tehdä tulevaisuudesta valoisamman! 

Miksi?

Suomessa 25 kohtulasta kuolee päivittäin abortissa. He ovat avuttomia, riippuvaisia ja viattomia. Nyt EU:n parlamentissa abortista on äänestetty ihmisoikeus ja Suomessa aborttilakia ollaan löyhentämässä. Tarve puolustaa syntymättömiä lapsia on suurempi kuin koskaan!

Milloin?

Kokoonnumme Senaatintorille lauantaina 11. syyskuuta klo 13:00. Marssin avauksen jälkeen kuljemme Aleksanterinkadun ja Mannerheimintien kautta eduskuntatalolle, missä kansanedustaja Päivi Räsänen pitää puheen. Lisäksi musiikkiesityksiä. Tilaisuuden arvioidaan päättyvän klo 16.00.

Kutsu:

Marssille ovat tervetulleita kaikki, jotka haluavat puolustaa kohdunsisäistä ihmiselämää. Paikalle tulijat voivat halutessaan ottaa mukaansa pro life -aiheisia julisteita ja banderolleja. Marssilla ei saa käyttää muun aiheisia tunnuksia.

Yhteydenotot ja järjestäjä:

Yhteydenotot ja tiedustelut: marssielamanpuolesta@gmail.com

Facebook: https://www.facebook.com/events/417020069558291

Instagram: https://www.instagram.com/marssi_elaman_puolesta/

Syntymättömän oikeus elämään

30 lokakuun, 2020

OmaTahto2020-kansalaisaloite on tuonut abortin jälleen keskustelunaiheeksi. Keskustan kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyy puolueen pää-äänenkannattajalehdessä Suomenmaassa 21.10.2020: ”Kuka puolustaa syntymättömän lapsen ihmisoikeuksia?”

Ennen valintaansa kansanedustajaksi Aittakumpu toimi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappina ja Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen Päivämies-lehden vs. päätoimittajana. Suomenmaan jutussa Aittakumpu toteaa, että jokainen ihmiselämä on yhtä arvokas ja ainutlaatuinen.

Sitä ei pidä sosiaalisin syin lopettaa. Nykyaikaa ja länsimaisen ihmiskäsityksen mukaista olisi, että aborttilainsäädäntöä kiristettäisiin. Missä muussa asiassa sosiaalisiin ongelmiin tai vaikeuksiin tarjotaan ratkaisuna ihmiselämän päättämistä? Sosiaalipolitiikkamme on epäonnistunut siinä, että maassamme tehdään noin 9 000 raskauden keskeytystä vuosittain ja niistä suurin osa sosiaalisin perustein. Yli kolmannes aborteista tehdään naisille, joille on tehty keskeytys jo aiemmin.

Yksi Aittakummun peräänkuuluttamista puolustajista on Mirja Kolehmainen Uusi Suomi -blogissaan Syntymättömän lapsen oikeus elämään:

Kun saa tietää olevansa raskaana, se on monelle iloinen uutinen ja syntymättömän lapsen hyvinvoinnista pidetään kaikin tavoin mahdollisimman hyvää huolta. Sitten taas jos lapsi on ei- toivottu, ja harkitaan aborttia, yht´äkkiä sama syntymätön lapsi onkin jokin persoonaton kuorma, josta halutaan eroon surmaamalla tämä. Milloin voitaisiin alkaa puhua sikiöaikaisesta ihmislapsesta arvokkaana ihmisenä, jolla on täysi oikeus elämään?

Mutta onko syntymätön lapsi todella ihmislapsi, jolla on oikeus elämään, vaiko vain alkio tai sikiö, jonka kohtalo kuuluu naisen oman päätäntävallan alaan? Tämä on ratkaiseva kysymys. Onkin mielenkiintoista lukea, mitä Lääkäriliitto asiasta sanoo vuonna 2016 vahvistetussa tekstissään Syntymättömän oikeudet. Tarkoin sanakääntein kirjoitetussa lausunnossa Lääkäriliitto toteaa muun muassa seuraavaa:

Vastasyntynyt lapsi katsotaan raskauden kestosta riippumatta ihmiseksi ja häneen ulottuu sekä lainsäädännön että eettisten normien määrittämä suoja. – – Lääkärillä on erityinen velvollisuus edistää syntymättömän oikeuksia – -. Sikiö on äitinsä sisällä, mutta ei äidin ruumiinosa. – – Tärkein oikeuksista on oikeus elämään ja se on myös äitinsä kohtuun kiinnittyneen alkion perusoikeus. – – Lääkäri suhtautuu kunnioittavasti kaikkeen elämään, myös ihmisalkioon. – – Lääkärin tulee pyrkiä kaikin tavoin vaikuttamaan siihen, että tässä ohjeessa esitetyt syntymättömän oikeudet toteutuvat parhaalla mahdollisella tavalla.

Kaksi kolumnia abortista: Jason Lepojärvi ja Eija-Riitta Korhola

11 lokakuun, 2018

Viime aikoina on ilmestynyt pari hienoa kirjoitusta liittyen aborttiin ja erityisesti miesten rooliin aborttikeskustelussa. Toinen jutuista on miehen, toinen naisen kirjoittama.

Jason Lepojärven alun perin Sana-lehdessä ja myöhemmin blogillaan julkaisema artikkeli Abortti koskettaa myös meitä miehiä ottaa kantaa ilmiöön, jossa miesten oikeus keskustella koko aiheesta yritetään mitätöidä.

On täysin selvää, että myös me miehet liitymme aborttikysymykseen lukemattomin eri tavoin. Meitä abortoidaan, me suoritamme abortteja, me painostamme aborttiin, lastemme äiti uhkaa abortilla ja niin edelleen.

(more…)

Jasu Markkanen vs. Silvia Modig Sannikka & Ukkola -ohjelmassa

8 lokakuun, 2018

Ylen Sannikka & Ukkola -ohjelmassa nähtiin viime perjantaina 5.10.2018 erittäin mielenkiintoinen keskustelu abortista, jossa vastakkain olivat vasemmistopoliitikko Silvia Modig ja opettaja Jasu Markkanen, jonka 15 vuotta vanhaa ”klassikkotekstiä” 22 kelvotonta väitettä abortin puolesta on luettu tämänkin blogin välityksellä useita kertoja.

Kyseinen Sannikka & Ukkola -ohjelman jakso jatkoineen (joita ei nähty TV:ssä, vaan ainoastaan netissä) on katsottavissa vielä lähes vuodenpäivät Yle Areenassa. Aborttikeskustelu alkaa vasta n. 18 minuutin kohdalla, ja jatkoilla siihen palataan oikeastaan vasta Jasu Markkasen viimeisissä sanoissa. Vähäisestä ohjelma-ajasta huolimatta keskustelu oli harvinaisen merkittävä.

(more…)

One of us rikkoi miljoonan ja sai suuria nimiä tuekseen

16 syyskuun, 2013

Yksi meistä -kansalaisaloite on rikkonut miljoonan allekirjoituksen rajan ja saanut tuekseen huomattavia nimiä: kansanedustajat Timo Soini, Päivi Räsänen, Leena Rauhala ja Mika Niikko sekä ihmisoikeusjärjestö Pro Life Suomen puheenjohtaja Mika Ebeling, arkkipiispa Leo ja katolisen kirkon piispa Teemu Sippo.

Abortti – miksi ei? (Pasi Turunen)

4 elokuun, 2013

Abortista on viime aikoina ilmestynyt nyt useampi erinomainen kirjoitus. Tällä kertaa Pasi Turunen johdattelee aiheeseen blogillaan.

Kuvittele itsesi kotona tiskialtaan ääressä pesemässä astioita, kun yhtäkkiä kuulet selkäsi takaa pienen 7-vuotiaan lapsesi esittävän sinulle viattomana kysymyksen: ”Äiti / Isä, saanks mä tappaa tän?”

Tämän kysymyksen kuultuasi, mikä on ensimmäinen kysymys, joka sinulle tulee mieleen?
”Mikä se on?”
Haluat luonnollisesti selvittää mikä ”se” on, ennen kuin voit vastata lapsellesi. Niinpä kysyt joko suoraan tai käännyt luonnollisesti katsomaan saadaksesi selvyyden siihen ”mikä se on”.
Lue koko artikkeli:  Abortti – miksi ei?

Ovatko abortin puolustelut järkeviä?

2 elokuun, 2013

Juhani Palttala julkaisi blogissaan erinomaisen kirjoituksen abortista. Hän lähestyy asiaa järkiperäisesti ja kritisoi terävästi yleisimpiä abortin puolesta esitettyjä argumentteja.

Seuraavassa muutamia otteita artikkelista:

4. Jokseenkin yleinen perustelu on sekin, että abortteja tehdään kuitenkin, joten parempi on, että ne tehdään turvallisesti ja virallisesti. Näin varmasti onkin, mutta samalla logiikalla raiskaukset pitäisi tehdä viranomaisen valvonnassa hotellihuoneessa ja tappelut poliisin valvonnassa viranomaisen hyväksymässä nyrkkeilykehässä ja hoitohenkilökunnan läsnäollessa. Mielestäni tämä on huono peruste, tai ei oikeastaan peruste ollenkaan, vaan ontuva selittely muilla perusteilla tai ilman perusteita päätetylle kannalle.

5. Välillä kuulee sanottavan, että abortin tekijä on jo kärsinyt muutenkin riittävästi, eikä häntä saa syyllistää enempää tai asiasta ei saa puhua, tai muuta vastaavaa. Jos kerran abortoitu lapsi ei ole ihminen ensinkään, vaan jonkinlainen kasvain, niin miksi sen poistaminen on sen ihmeempää kuin viisaudenhampaan poistaminen? Vai onko sittenkin niin, että abortin tekijä usein kuitenkin ajattelee, että kyseessä oli toinen ihminen, eikä hänen oma ruuminnosansa?

Bloggauksen voi lukea kokonaan tästä. Ja ennen ”Tuonkin kirjoittaja on mies” -kommentteja on hyvä huomata, että blogisti tietää jo olevansa ”tyhmä fanaatikko ihan yllä kirjoittamani perusteella ja että olen myös väärässä koska Päivi Räsänen ja suvaitsemattomuus, mutta jos itse asiaan on jotain sellaista, mitä en nyt vain tullut ajatelleeksi, niin kertokaa”. Keskustelua onkin käyty vilkkaasti ko. blogin kommenttiruudussa.

180

22 maaliskuun, 2012

Koskettava ja puhutteleva dokumentti on nyt katsottavissa suomenkielisin tekstityksin.

Valtaojaa vastaan

21 lokakuun, 2011

Vuoden kristillinen kirja 2010 -palkinnon voittanut emerituspiispa Juha Pihkalan ja avaruustähtitieteen professori Esko Valtaojan kirja Tiedän uskovani, uskon tietäväni sisältää muun muassa väittelyn abortista. Sen aloitti Pihkala, tosin tahattomasti – myrskyn vesilasiin nostatti Valtaoja: ”Et kai tosissasi ajattele, että [–] abortti on elävän olennon tappamista?” Valtaoja sanoo kaikkien asiallisten argumenttien puolesta ja vastaan tulleen ”esitetyiksi ja punnituiksi niin moneen kertaan ja niin huolellisesti, että tuntuu turhauttavalta lähteä niitä jälleen kerran toistelemaan” (s. 69).

Valtaojan väitteet

Valtaojan mukaan aborttikysymys voidaan ratkaista tieteeseen nojaavan tiedon pohjalta abortin eduksi, abortin kieltämisessä taas on kyse ”naisen uhraamisesta oikeaoppiseksi kuvitellun uskonnon nimissä”. Uhriksi päätyy naisen lisäksi myös ”lapsi, joka pakotetaan syntymään”! (s. 70) Valtaoja ei ole kuullut ”ensimmäistäkään ei-uskonnollista argumenttia, biologista tai moraalifilosofista, sen perusteluksi, että hedelmöittynyt munasolu tai muutaman kuukauden ikäinen sikiö olisi ihminen” (s.70).

Valtaoja väitti ampuneensa mielestään ”täsmälaukauksen” ilmapistoolillaan (s. 81), sillä moraalisäännön ”täytyy olla sopusoinnussa parhaan käytettävissä olevan tieteellisen tiedon kanssa” (s. 81). Valtaoja on omien sanojensa mukaan seurannut keskustelua ”vuosikymmeniä”, ja vastapuolella ei ole kuulemma tarjota muuta kuin ”hokema sikiön ihmisyydestä” (s. 105). Abortin vastustaminen on Valtaojan mielestä rikos: siinä ”kärsivät synnyttämään pakotettu äiti, ei-toivottuna syntyvä lapsi [–] ja yhteiskunta” (s. 70-71).

Äly hoi, älä jätä!

Mitä tapahtui moneen kertaan toistetuille asiallisille argumenteille puolesta ja vastaan? Valtaoja ei tunnu olevan lainkaan tietoinen vakavista pro life -argumenteista, joita on suomeksikin esitetty valtaisa määrä niin tällä blogilla kuin Oikeus Elämään -sivustollakin.

Pelkästään näiltä sivuilta hän oppisi, että ateistikin voi vastustaa aborttia luonnollisen moraalitajunsa pohjalta (ks. Sanni Partasen kommentti) ja etteivät ei-toivotut lapset välttämättä olekaan niin haitallisia yhteiskunnalle (ks. Steve Jobs ja abortti).

Valtaoja ei myöskään esittänyt yhtään tieteellistä argumenttia eikä määritelmää sen puolesta, etteikö sikiö (jonka yksilöllinen DNA on valmis ja jolla on aborttivaiheessa useimmiten raajat, sykkivä sydän ja aivot) olisi ihminen. Hän tosin vetosi siihen, ettei sikiö tunne eikä ajattele mitään. Ensinnäkään tämä ei käytännössä useimmiten pidä paikkaansa (Valtaoja ei ole tainnut katsoa The Silent Screamia?), ja toiseksi sama logiikka oikeuttaisi muidenkin ei-tuntevassa ja ei-ajattelevassa tilassa olevien ihmisten tappamisen.

Jos Valtaojan mielestä sikiö ”ei täytä yhtään ’elävän olennon’ normaaleista, yleisesti hyväksytyistä määritelmistä”, niin määritelköön hän meille yleispätevästi ihmiselämän alun muualle kuin hedelmöitykseen. Pihkalalle hän ei enää vastannut mitään, kun Pihkala oli lopulta Valtaojan vaatimuksesta esittänyt asia-argumentteja (s. 107-108).

Pihkala huomautti osuvasti Valtaojan osuneen kyllä, mutta väärään tauluun. Itse en antaisi näinkään myönteistä arviota – pikemminkin soveltaisin Valtaojaan sanat, jotka hän itse sovelsi Pihkalaan: en ole koskaan ”kuullut noin viisaan miehen sanovan jotain noin typerää” (s. 69).

Tuntien tapauksia kuten Jerome Lejeune (k. 1994), joka puolusti sikiön ihmisyyttä ennen kaikkea tieteellisin perustein, ja USA:n tilanteen, jossa noin puolet väestöstä vastustaa aborttia maan liberaalisuudesta huolimatta (eikä jakauma ole fundamentalistit-tiedeihmiset, vaan tiedemiehiä ja uskonnottomia on myös pro-life -leirissä, samoin kuin harjoittavia uskovia on pro choice -leirissä), en voi olla kysymättä, missä mielikuvitusmaailmassa Valtaoja oikein elää.

Hyvä uutinen Puolasta

9 maaliskuun, 2011

Yllätyin positiivisesti muutama päivä sitten krakovalaisessa ratikassa, kun sen televisioscreenillä pyöri uutisten ja mainosten lisäksi pro life -kampanja. Ruudulla näkyi kohdussa oleva syntymätön lapsi, ja teksti sanoi: jotkut sanovat ”sikiö”, mutta sehän on lapsi! Järjestön sivuja ja vauvakuvia voi katsella täältä. Kysyn vain, sallisiko Suomen sananvapaus tällaista julkista mainoskampanjaa?